Täs se tulloo, Kai — koko esseen ajatus Porin murteel, mut niin että se kantaa sen kehityksellisen ja teoreettisen rungon, mitä alkuperäne pyyntö vaati. Ei mikää pelkkä murrehuumori, vaan oikee kehityspsykologine teksti porilaisel rytmil, niinko ois kahvipannu porisemassa ja teoria kulkis siinä sivus.

Miten voi olla monta kiintymyst, mut ei monta tarvekiintymyst — porilaisel selityksel

Kyl mää sanon, et kiintymyssuhteist puhuttaes monel menee pakka sekasi niinko märkä korttitalo. Aatellaa, et ku ihminen tykkää monest ihmisest, ni sillä o sit monta kiintymyssuhdetta. Mut ei se nii mee, ei ees Poris, missä logiikka o muutenki vähä omal tolallaa.

Tarvekiintymyssuhde on semmone juttu, joka syntyy sillon ku ihminen on vielä niin pieni, ettei se pärjää ilman toista. Se on niinko biologine turvavyö: yks kappale, ei sarjatuotantoo. Se ei monistu, vaikka elämässä ois kuinka monta tärkeetä ihmistä.

Mut kiintymysiä voi olla vaikka kuinka monta. Ne on eri lajii. Ne on niinko elämän varrel kertyneit kerroksii, luonteen sävyjä, valintoi ja sattumii. Ei tarvepohjasia, vaan kehityspohjasia.

1. Tarvekiintymys on yks — ja se syntyy sillon ku henki ja hermot on toisen varas

Tarvekiintymyssuhde on semmone, joka syntyy lapsel ku se tarvii hoivaa selvitäksee. Se on niinko:

• turvapaikka
• stressin sammutin
• läheisyyden kompassi
• perusluottamuksen peruskallio

Aikuisel se järjestelmä on viel olemassa, mut se ei tee uusia kopioita. Ei oo mitää "kolme tarvekiintymystä ja yks varakiintymys" -pakettia. Ei Poris eikä missää.

2. Mut elämän varrel syntyy monta kiintymystä — ne on kehityksen jälkii, ei tarvejälkii

Aikuinen kiintyy moniin ihmisiin, mut ne kiintymykset ei oo tarvekiintymyssuhteita. Ne on:

• ystävyyssiteitä
• kumppanuuksia
• yhteisöllisii juuria
• ammatillist luottamust
• ja joskus ihan vaan sitä, et jonku kans on hyvä olla

Nää suhteet voi olla syvii, pitkäkestosii ja elämää muuttavii. Ne voi olla jopa korjaavii kokemuksii. Mut ne ei synny siitä, et ois pakko selvitä. Ne syntyy siitä, et ihminen kasvaa.

3. Kiintymykset kertoo myös luonteest — ei pelkäst lapsuuden historiast

Aikuisen kiintymykset ei oo pelkkää lapsuuden uusintoo. Ne on myös:

• temperamenttii
• arvoii
• identiteettiä
• moraalista ajattelua
• elämänkulun mutkii ja valintoi

Joku kiintyy rauhallisii ihmisiin.
Toinen kiintyy niihi, jotka tuo elämää ja liikettä.
Kolmas kiintyy niihi, joiden kans voi miettii maailman rakenteit niinko toriparlamentis.

Nää ei oo tarvekiintymyssuhteita. Nää on luonteen ja elämän muovaamii kiintymysiä.

4. Monta kiintymystä ei uhkaa sitä yhtä tarvekiintymystä — ne on eri sarjaa

Aikuinen voi olla kiintyny:

• kumppaniin
• ystävään
• sisarukseen
• opettajaan
• yhteisöön
• paikkaan
• taiteeseen

Nää ei kilpaile keskenään. Ne on niinko eri työkalut samas pakis. Yks on vasara, toinen on ruuvari, kolmas on se yks mystinen metallikappale, jonka tarkotusta kukaa ei tiedä mut kaikki pitää sitä tärkeenä.

Tarvekiintymyssuhde on se perusrunko, mut muut kiintymykset on elämän rakennuspalikoi.

5. Kiintymyssuhdeteoria ei kiellä monia kiintymysiä — se vaan sanoo, mikä niist on tarve

Kiintymyssuhdeteoria ei väitä, et ihmisellä ois vaan yks tärkeä suhde. Se väittää, et ihmisellä on yks biologinen järjestelmä, joka säätelee turvaa ja läheisyyttä.

Kaikki muu on:

• kulttuurii
• kehityst
• luonnetta
• valintoi
• elämän merkityksii

Ihminen on monikerroksinen niinko vanha puu. Yks juuristo on tarvekiintymys. Mut oksii ja lehtiä voi olla vaikka kuinka monta.

Yhteenveto porilaisel tiivistyksel

Tarvekiintymys on yks.
Elämän kiintymykset on monta.
Ne ei oo samaa lajii, eikä niit pidä sekottaa.