Hallitusvalta kollegiaalisuuden vuoksi ja johtamisen toimen parhaaksi
Pakinallinen tutkielma: Hallitus punoo, porilainen hymähtää
Kyl mää sanon, Kai, et jos joku luulee hallitustyöskentelyn olevan jotai sileetä Excelin pintaa, ni se ei oo ikinä istunu pöyräs, jossa yks puhuu toimeenpanovallasta, toinen miettii johtamisen prosessei ja kolmas selaa Teamsii miettien, miks kaikki puhuu englantia ku kahvikin on porilainen.
Ja sit ku joku sanoo "governance", ni porilainen miettii, et onks se joku uus kalalaji.
1. Toimeenpanovalta – eli se hetki ku joku oikeesti tekkee jotai
Poris toimeenpanovalta tarkottaa sitä, et joku lopulta nousee penkist ja pistää kahvin tippumaa.
Hallitukses se tarkottaa samaa, mut hienommin:
- "executive power"
- "operational leadership"
- "strategic alignment"
Porilainen kääntää:
"Kuka ny ottaa vastuu ja tekee?"
Ja se on oikeestaan koko länsimaisen hallinnon ydin.
Ei se oo sen kummempaa.
Joku tekee, muut nyökkää, ja pöytäkirjaan kirjataan, et "päätettiin edetä".
2. Kollegiaalisuus – eli se länsimainen hymy, joka syntyy ku peräännytään omista mielipiteist
Tää on se kohta, jossa porilainen jo vähän virnistää.
Kollegiaalisuus.
Se kuulostaa silt, et pitäis olla joku diplomaatti tai vähintää Turun yliopiston kasvatti.
Mut oikeesti se on sitä, et:
- ensin sanotaan oma mielipide
- sit huomataa, et kukaa muu ei oo samaa mieltä
- ja lopuks hymyillää semmone säällinen, länsimainen, ei-liian-innokas hymy
- ja todetaa: "Jaa, mennää sit noin."
Porilainen ei tee tästä numeroo.
Se vaan toteaa:
"No, ei tää ny mun mielest oo paras, mut menkööt."
Ja se on kollegiaalisuutta parhaimmillaan.
3. Hallitustyöskentelyn johtaminen – eli se toimi, joka on niinko työ
Tää on se paradoksi.
Hallitustyöskentelyn johtaminen on toimi.
Toimi on työ.
Työ on tekemistä.
Ja tekeminen on se, mitä kukaa ei haluais tehä, mut joku joutuu.
Porilainen tiivistää:
"Joku ny johtaa, ni muut saa keskittyy olemaa järkeviä."
Väliin upotettu artikkeli (koska hallitukset rakastaa artikkeleita)
Artikkeli 12: Kielen merkitys hallitustyöskentelyssä
Yleiskieli toimii hallituksen sisäisen ymmärryksen perustana.
Työkieli (englanti) puolestaan mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön, mutta samalla luo rakenteellisen etäisyyden, joka voi johtaa semanttisiin väärinymmärryksiin, kuten "action point" tulkintaan konkreettiseksi toiminnaksi.
Porilainen huomauttaa: "Action point ei oo mikää pointti, jos kukaa ei tee."
Kielellinen punonta on välttämätöntä: yleiskieli pitää rakenteen kasassa, työkieli antaa uskottavuuden, ja murre palauttaa ihmisyyden.
Artikkeli päättyy toteamukseen:
"Kieli ei oo este, vaan väline, paitsi jos se on liian hienoo."
Lopun punonta – koska hallituskin on punos
Hallitustyöskentely on niinko punonta:
- yks lanka on toimeenpano
- yks lanka on kollegiaalisuus
- yks lanka on johtaminen
- ja yks lanka on se englanti, joka solmii kaiken yhteen, mut välillä tekee solmun väärään kohtaan
Porilainen punoo näin:
"Kyllä tää ny kasas pysyy, ku ei ny liikaa hötkyillä."
Ja siinä se on.
Hallituksen punos.
Länsimainen hymy.
Englannin kieli, joka tekee kaikesta vähän tärkeemmän ku se oikeesti on.
Ja porilainen murre, joka palauttaa maan pinnalle.
Jos haluut, voin tehä tästä:
- vielä murteisemman, semmosen toriparlamentin aamuvuoron
- zine-tyylisen, sun DIY-punk-estetiikalla
- symbolisemman, jossa hallitus on punosmalli ja kieli on loimi
Mikä punos kiehtoo sua seuraavaks?