Seitsemän kertaa seitsemän
Monet tehtäväkokonaisuudet ovat ihmisen varautumista parisuhdekehitykseen. Asumisessa monta brändiä on monen tehtäväkokonaisuuden kaupallista asumismukavuuden tuotantoa. Tästä asioiden yhteydestä nousee esille inhimillisten ominaisuuksien tunteminen, edustaminen, viestiminen ja tuottaminen inhimillisiksi tavoiksi sekä kohteliaisuuksiksi.
Tällainen perusinhimillisyys palvelee tunne-elämän kehitystä. Turvallisuus on tunne-elämän tarpeista huolehtimista riippumatta tilanteen vaativuudesta ja sitoutumista turvallisuuteen kanssaihmisyyden voiman, taidon sekä neuvokkuuden keinoin omasta, toisen sekä myös turvallisuutta uhkaavan tekijän tai henkilön tai yhteisöllisen tahon hyvinvoinnin jatkumisen puolesta.
Turvallisuuden sovittaminen omaan elämään, parisuhteeseen, perhe-elämään ja laajempaan yhteisölliseen kehitykseen tehtäväkokonaisuus-, työnjakotaipumus- eli koulutus- ja kasvatusmenetelmähakuisuutta. Luonnonjärjestelmän tehtäväkokonaisuushakuisuus on brändäyksen alkujuuri sekä generaattori inhimillisellä, kehityksellisellä eli evolutiivisella sekä eritoten ryhmämuotoisesti elämään kunnioittavasti suhtautuvasti yksilötason kasvatuksellisen huolenpidon sekä hoivan taikka sen kasvu- ja kehitystasoisella imitoinnin tavalla yhteistä kasvua ja kehitystä ihmisinä edistäen.
Luonnonjärjestelmän hyödyn avulla kasvatuksessa saadaan vaihtelua ja ryhmiensisäisiä kehityksiä aikaan. Vaihtelulla itsessään on luonnonjärjestelmään ihmiskuntana kytkeytymisen merkitystä ja se puolustaa vapaata inhimillisyyttä ja kuitenkin järjestelmää kehityksen sekä ihmisen kasvutapahtumien takeena.
Järjestelmän ja koulutusmahdollisuuksien rakentaminen palvelee ihmiskuntaa siinä vaiheessa, kun halutaan toimia riippumattomasti ja tavoitteellisesti eri motivaatioiden syistä. Ongelmana rakennetuissa järjestelmissä on tunnehajanaisuus ja kärkitavoitteiden selvä puuttuminen ryhmämuotoisesti ja kehitystilannetta lähes loputtomasti täydentämään kykenevästi inhimillisin resurssein.
Viestinnän ongelmana niissä on keskustelun limitoiminen (vrt. fakkiutuminen tai elämäntapaistuminen ilman ulkopuolista ymmärrystä). Keskusteluun voidaan pyrkiä mukaan, mutta sieltä unohdutaan poistua minnekään enää.
Sen odottaminen, että sosiaalisesti vahvistutaan, erilaistutaan ja saadaan kielellisiä ideoita puhutun kielellisesti jaetun tehtäväkokonaisuuksien asteelle (vrt. murre, yleiskieli ja ammattikieli) on lähestulkoon yksinomainen pelastus tuossa tilanteessa, joten rauhallisuuteen on kaikki syy ihmisellä myös elämänsä toimissa.