Täydellistä totuutta on ihmisen hyvä tahto ja totuus
Täydellistä totuutta on ihmisen hyvä tahto ja totuus
Aikamme erikoinen piirre on se, että tietoa on enemmän kuin koskaan, mutta samalla keskustelu totuudesta näyttää vaikeutuneen. Jokaisella on mielipide, jokaisella oma näkökulmansa ja usein myös oma käsityksensä siitä, mikä on oikein. Silti yksi asia näyttää kestävän sukupolvesta toiseen: ihmisen hyvä tahto ja pyrkimys totuuteen.
Täydellinen totuus on filosofeille, teologeille ja tutkijoille vanha kysymys. Voiko ihminen koskaan tavoittaa sen kokonaisuudessaan? Luultavasti ei. Jokainen meistä katsoo maailmaa omasta paikastaan, rajallisten kokemustensa ja tietojensa kautta. Siksi täydellinen tieto jää aina hieman horisonttiin, näkyviin mutta saavuttamattomaksi.
Mutta ehkä täydellisen totuuden tärkein piirre ei olekaan täydellinen tietäminen. Ehkä se liittyy siihen, millä tavalla ihminen suhtautuu maailmaan ja toisiin ihmisiin. Hyvä tahto tarkoittaa halua ymmärtää ennen tuomitsemista, kuunnella ennen vastaamista ja etsiä yhteistä hyvää oman edun rinnalla. Se on käytännöllistä viisautta, joka tekee totuuden etsimisestä mahdollista.
Hyvä tahto ilman totuutta voi muuttua sinisilmäisyydeksi. Toisaalta totuus ilman hyvää tahtoa voi muuttua kylmäksi aseeksi, jolla loukataan, alennetaan tai hallitaan muita. Siksi nämä kaksi kuuluvat yhteen. Totuus tarvitsee rinnalleen ihmisyyttä, ja hyvä tahto tarvitsee rinnalleen rehellisyyttä.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa tämä näkyy erityisen selvästi. Harva ongelma ratkeaa sillä, että yksi osapuoli julistaa omistavansa koko totuuden. Sen sijaan edistystä tapahtuu silloin, kun ihmiset uskaltavat tunnustaa rajallisuutensa ja silti etsiä yhdessä sitä, mikä on totta. Juuri silloin hyvä tahto muuttuu sivistykseksi.
Ehkä täydellistä totuutta ei siis löydy valmiina lauseena tai lopullisena vastauksena. Se näyttäytyy ennemmin ihmisen tavassa elää. Rehellinen ihminen korjaa virheensä, kuuntelee perusteluja ja pyrkii toimimaan oikein myös silloin, kun kukaan ei ole katsomassa. Hänen totuutensa ei ole täydellinen tiedon määrässä, vaan täydellinen pyrkimyksessään kohti oikeaa ja hyvää.
Lopulta ihmiskunnan suurimmat saavutukset eivät ole syntyneet erehtymättömyydestä vaan siitä, että ihmiset ovat vilpittömästi etsineet totuutta ja tahtoneet toisilleen hyvää. Siinä on jotain syvästi toiveikasta. Vaikka emme koskaan omistaisi täydellistä totuutta, voimme joka päivä valita hyvän tahdon, rehellisyyden ja avoimuuden. Ehkä juuri siinä täydellinen totuus tulee lähimmäksi ihmistä.