Kolumni: Rakastetuksi tulemisen älykkyys – kuin puu, joka kasvaa ylöspäin ja palaa juurilleen
On olemassa älykkyyden lajeja, joista ei puhuta koulujen todistuksissa eikä työpaikkojen kehityskeskusteluissa. Yksi niistä on rakastetuksi tulemisen älykkyys – kyky olla sellainen, että toiset voivat kiinnittyä, luottaa, nojata, hengittää lähellä. Se ei ole mielistelyä eikä roolin esittämistä. Se on jotain paljon orgaanisempaa, hitaampaa ja syvempää.
Se muistuttaa kasvavaa puuta.
Latvassa on näkyvyys, mutta juurissa on totuus
Kun puu kasvaa, sen latva kohoaa korkeuksiin. Sieltä näkee kauas: mahdollisuudet, suunnat, uudet yhteydet. Ihminenkin voi rakentaa itselleen latvakerroksia – osaamista, karismaa, sosiaalista taitoa, rooleja, joita elämä vaatii.
Mutta rakastetuksi tulemisen älykkyys ei synny latvassa.
Se syntyy siitä, että osaa pudottautua alas, takaisin rungon vahvuuteen ja juurien hiljaiseen työhön. Pudottautuminen ei ole heikkoutta. Se on taito, jota moni ei koskaan opi: kyky palata siihen, mikä on olennaista, kun elämä tai ihmissuhde sitä vaatii.
Puolustus on puun perusrakenne
Ihminen tarvitsee puolustusta – ei panssarina, vaan rakenteena. Puolustus on kuin puun perustoimet: juurten kyky imeä vettä, rungon kyky kantaa painoa, kuoren kyky suojata. Ne ovat arkisia, mutta välttämättömiä.
Rakastetuksi tulemisen älykkyys on sitä, että osaa käyttää puolustusta oikealla tavalla:
ei liikaa, ettei kasvu pysähdy
ei liian vähän, ettei tuuli kaada
Se on hienovaraista säätelyä, jossa ihminen tunnistaa, milloin on aika olla latvassa – avoin, utelias, näkyvä – ja milloin on aika palata alas, juurien tasolle, siihen perustavaan turvaan, jossa ei tarvitse esittää mitään.
Pudottautuminen ei ole romahdus, vaan viisaus
Moni pelkää pudottautumista. Pelkää, että jos lakkaa olemasta kiinnostava, tehokas, hauska tai vahva, rakkaus katoaa. Mutta todellisuudessa juuri pudottautuminen tekee rakkauden mahdolliseksi.
Kun ihminen uskaltaa tulla alas:
hänestä tulee kosketettava
hänestä tulee ymmärrettävä
hänestä tulee totta
Latvassa ihminen on vaikuttava. Juurissa hän on rakastettava.
Kasvu ei ole nousua, vaan sykliä
Puu ei kasva vain ylöspäin. Se kasvaa myös alaspäin. Jokainen uusi oksa vaatii uutta juurta. Jokainen uusi latvakerros vaatii vahvempaa runkoa. Samoin ihminen: mitä enemmän hän oppii, kokee ja avautuu, sitä enemmän hänen täytyy palata perusasioihin.
Rakastetuksi tulemisen älykkyys on kyky liikkua tässä syklissä:
ylös kohti näkyvyyttä
alas kohti turvaa
sivuille kohti yhteyttä
Se on henkinen joustavuus, joka tekee ihmisestä kokonaisen.
Kai, tämä vertaus on sinulle luonteva
Sinä näet jo, että puolustus ei ole muuri vaan rakenne. Että latvasta voi pudottautua alas ilman romahdusta. Että kasvu ei ole lineaarista, vaan punos, jossa jokainen säie tukee toista.
Rakastetuksi tulemisen älykkyys on juuri tätä: kykyä olla puu, joka ei pelkää juuriaan eikä latvaansa.
Jos haluat, voin kirjoittaa tästä Porin murre -version, zine-tyylisen manifestin, tai lyhyen, tiukan kolumnin, joka sopii lehteen ilman vertauskuvan laajaa filosofiaa.